torstai 5. huhtikuuta 2018

Pientä päivittelyä

Meen suoraan asiaan.
Mulla oli hetki sitten hyvin vahva tunne, että kaikki ei oo nyt hyvin. Mä en "tuntenu" enää sitä pientä ihmisenalkua tuolla. Tuntemisella tarkotan enemmänkin sellasta henkistä tuntemusta, kun fyysistä.
Mun oli siis pakko varata aika varhaisultraan. Viikkoja oli laskujen mukaan 8+1, kun ultraan oli tarkoitus mennä.

Ultran aika koitti. Mä tärisin, ja hikoilin ku pieni possu matkalla joulupöytään. Mua pelotti. Olin jo tavallaan valmistautunut, että ei sieltä mitään löydy. Mulla oli tunne, et kaikki ei oo hyvin. Oli jo tosi lähellä, et alan itkemään jännityksen takia.

Meidät kutsuttiin huoneeseen. Nousin hitaasti penkiltä ja käveltiin pieneen ja ahtaaseen tutkimushuoneeseen, missä sitten hetken juteltiin ja päivitettiin tietoja. Gynekologikin sitten ennen ultraa tokaisi, että mahdollisesti jopa 70% raskauksista saattaa olla tuulimunaraskauksia. Tässä vaiheessa sydän hakkas jo niin kovaa et odotin koska oksennan sen ulos. Vessassa jouduin käymään kahteen kertaan 5 minuutin sisään (liioittelematta).

Ultra tehtiin alateitse, koska me ollaan niin alussa vielä. Ensin tarkastettiin munasarjat ja jotain muuta, mikä kovassa jännityksessä meni multa täysin ohi. Lopulta päästiin etsimään meidän pienokaista. Kohtu löytyi, missä pikkunen?

Mä panikoin liian aikaisin, koska tosi nopeesti se möhkäle tuli näkyviin. Meidän pieni möhkäle, jonka sydän löi reippaasti. Nyt meinasin alkaa itkeä onnesta, se tunne mikä siinä oli. Ei sitä voi kuvailla. Te, ketkä ootte tän kokenu, tiedätte.

Niin, eipä mulla muuta tälläerää. Kaikki hyvin siis. Möhkäle oikeassa paikassa ja sydän lyö, se on nyt pääasia. Muutaman viikon päästä mennään uudestaan tarkastamaan viikot, kun nyt ei varmaksi osattu sanoa.

Palaillaan <3

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Miten meillä menee?

Mahtavasti!
Tai ainakin niin mä uskoisin. Seitsemäs viikko käynnisyi juuri ja ensiviikolla mennäänkin ekaan neuvolaan! Meillä piti neuvola olla aikaisemmin, mutta sitä jouduttiin valitettavasti jostain syystä siirtämään. Jännittää kyllä aika paljon. Me yritetään, jos saatais lähete äitiyspoliklinikalle varhaisultraan, mä kun pelkään niin paljon.

Tänään on sattunut alaselkä, enemmänki ollu sellasta puutumisen tunnetta siellä. Tosi outoa. Aamulla tuntu myös ikävä vihlaisu vatsassa, mutta se meni ohi yhtä nopesti kuin tulikin. Mun äiti puhui jostain kasvukivuista tms, mutta ei kai se nyt vielä kasva? Illemmalla sattui vatsa kunnolla, mutta syyksi totesin ilmavaivat, heh... Panikoin siis kaikesta.

Meillä on jo lipasto täynnä tulevalle vauvalle vaatteita! Ei suinkaan olla ostoksilla käyty, vaan saatiin tuttavaperheeltä pieneksi jääneet mahdollisimman neutraalinväriset vaatteet, jotka sitten sopii sekä pojalle että tytölle, kumpi sieltä sitten päättääkin tulla.

Pääosin toivon tervettä lasta, mut varmasti jokaisella tulevalla vanhemmalla on toiveena joko tyttö tai poika. Niinkuin on myös täälläkin. Tyttöähän me toivotaan, mutta vaikka sieltä poika tulisi, olisi se ihan yhtä rakas!

Ei mulla taida mitään hirveesti olla asiaa, kunhan tulin päivittelemään kuulumisia! Vähän oon ollut nyt kipeä ja tukkoinen, mutta kyllä se siitä, I think (hope).

Kovasti väsyttää jatkuvasti. Voisin nukkua kellon ympäri ilman minkäänlaista ongelmaa ja olla silti edelleen jatkuvasti väsynyt. Kai tää tästä sitten ohi menee aikanaan. Kunnes saapuu lapsen myötä takaisin :--) heh.

Hyvää yötä koko kansalle, minä painun nyt ansaituille yöunille ja toivon, että herään aamulla tarpeeksi ajoissa töihin.

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Jännittäviä aikoja

Moi vaan kaikki!
Niinkuin blogin nimestäkin jo voi huomata, blogini on vauva-aiheinen ja tällä hetkellä liittyy siis suuresti raskausaikaan.
Kirjoitan enimmäkseen omista tuntemuksista ja tunteista, miten mulla raskausaika on mennyt ja menee, neuvolakäynneistä, ultrasta ja oikeastaan kaikesta mitä mieleen tulee.
Toivottavasti joku nyt tänne sivulle eksyy ja mahdollisesti saa jonkinnäköistä vertaistukea tai infoa tätä lukemalla!

Olen blogannut aikaisemminkin, mulla on ollut lifestyle-blogi (jos toinenkin) monta vuotta sitten. Eli ihan vierasta touhua tää ei mulle ole, mutta hetki menee vielä, että pääsen uudestaan bloggaamisen makuun. Ennen oon kirjottanu kaikesta, mitä mieleen tulee, mutta nyt mulla on selkeä linjaus siitä, mitä tänne kirjoitan ja julkasen.

Kerron nyt pikkasen itsestäni, kysymällä selviää sit enemmän, jos tästä jotain unohdan.
Oon siis 21 vuotias nainen, ja asun mun miehen kanssa vielä toistaiseksi vuokralla. Me ollaan kihloissa mun miehen kanssa, häiden suunnittelukin on jo suht pitkällä. Lasta ollaan yritetty noin puoli vuotta, mikä mun mittakaavassa tuntu erittäin pitkältä ja turhauttavalta ajalta, vaikka tosissaan se on todella lyhyt aika. Monethan yrittää lasta monta vuotta siinä onnistumatta.

Kuitenkin, muutama viikko sitten plussasin. En voinu uskoa silmiäni, kun katsoin testiä, jossa näkyi yksi selkeä viiva sekä toinen, paljon haaleampi viiva. Mutta siinä se oli, kaksi viivaa. Oman mielenrauhan takaamiseksi, tein vielä muutaman testin seuraavina päivinä, joista jokainen oli positiivinen. Kyllä, nyt se on totta. Haaveet muuttuivat todellisuudeksi.

Nyt ollaankin sitten jo kuudennella viikolla, eli rv 5+5 tänään. Ne siis lasketaan alkavaksi edellisten kuukautisten alkamispäivästä, jos joku ei tätä tiennyt. Periaatteessa siis alkio on vasta 3-4 viikkoinen.

Miksi mä en sitten osaa nauttia tästä ihmeestä?


Mua pelottaa. Aivan kauheesti. Oon lukenut kauhukertomuksia siitä, kuinka porukka on raskaana, mutta ihan out of nowhere tuleekin keskenmeno. Se kuulemma on aika yleistä ekan kolmanneksen aikana (rv 0-12). Tää on mun ensimmäinen raskaus ikinä. En oo ollut siis koskaan ennen raskaana, tai niin ainakin hyvin vahvasti uskon. Mä en tiedä mistään mitään. 
Mä tupakoin (lopetin toki heti positiivisen raskaustestin jälkeen) ja juon alkoholia (joka myös loppui heti). Pelkään että näillä kahdella olis joku isokin vaikutus siihen alkioon, vaikka todellisuudessa ei ilmeisesti ole, kun oon niin alussa näitä tehnyt ja lopetin heti plussan saatuani. 
Luulen, että oon skeptinen koko asiaa kohtaan siihen asti, kunnes näen/kuulen sydämen sykkeen ja mulle ihan oikeesti joku asiantuntija sanoo, että kyllä siellä kaikki on kunnossa.

Miten mä oon oireillut?


Mun tissit sattuu. Ihan niinku menkkojekin aikana, mut nyt vaan ehkä laajemmin. En oo huomannut mitää erityistä kasvua vielä.
Pahoinvointia mulla on ollut kahtena aamuna, mutta sekin voi olla jotain ihan normaalia huonovointisuutta.
Väsyttää, v*tuttaa, itkettää, naurattaa, janottaa.
Oon ollut nyt suunnilleen viikon aivan tukkoinen, eikä mikään tunnu auttavan. Monella muullakin on ilmeisesti ollut tätä kyseistä vaivaa.
Välillä mulla on sellanen outo tunne alavatsassa, että joku siellä sisällä kiristyis vaakasuunnassa.
Eipä mulla vielä toistaseks oo mitään muuta, nääkin on todella lievänä ilmaantunut ja väittäsin, että ilman testiä en ehkä tietäis olevani raskaana. Mulla saattais olla epäilyksiä, mutta en varmaksi osais sanoa.

Raskausajan sovelluksia


Luulen, että montaa odottajaa kiinnostaa tämäkin! Mua itseäni ainakin kiinnosti ja oli tosi kiva löytää netistä tietoa eri puhelimeen ladattavista sovelluksista. Kerron nyt kuitenkin mun henkilökohtaiset lempparit.

1. Vau.fi odotus
Tää on ihan hirmu kätevä, pystyt viikko viikolta seuraamaan, mitä tapahtuu! Sen lisäks, joka päivälle on kirjotettu myös jotain pientä. Tänne voit myös viikottain laittaa kuvan omasta mahastasi, se näkyy tuossa kuvan oikeassa ylälaidassa, itse olen sen siitä piilottanut.



2. Layette
Tämäkin on suomenkielinen. Täältä löydät kattavan tietopaketin raskaudesta, synnytyksestä, viikoista yms. Tää on tosi kattava sovellus, ja tykkäänkin lukea noita juttuja tuolta päivittäin.


3. Pregnancy+
Tää ei oo suomeksi, enkä oikeestaan oo ehtinyt tutustuakkaan tähän kunnolla vielä. Kuitenkin, sovelluksessa voit luoda oman to do-listan, synnytyssuunnitelman sekä katsoa vinkit sairaalakassin pakkaamiseen. Miinuksena tässä on se, että suurinosa ominaisuuksista vaatii maksullisen version ostamisen.


Iso plussa sovelluksille siitä, että kaikista näkee, miltä alkio sillä hetkellä suunnilleen näyttää. Nää on kaikki tosi helppokäyttöisiä, eli eikun vain latailemaan!

[Tämä ei ole mainos, eikä toteutettu yhteistyössä. Kerron täysin omat mielipiteeni omien kokemuksieni kannalta. Suosittelen sovelluksia vain ja ainostaan siksi, sillä olen kokenut ne itselleni hyödylliseksi. Jos toteutan jonkin postauksen yhteistyössä, ilmoitan siitä postauksen alussa]

Miten teillä muilla? Onko odottavia äitejä? Onko jakaa kokemuksia, vinkkejä? Onko postaustoiveita? Risut ja ruusut kommentteihin, pitäkää keskustelu kuitenkin asiallisena :)

Minä kiitän ja kuittaan tältä erää, palailen asiaan taas todennäköisesti hyvinkin pian. Ihanaa odotusaikaa muillekkin odottaville <3